Ei ole kauaakaan siitä, kun surkuttelin kuusneloselle julkaistujen 3D-näkökulmaan pyrkivien autopelien tilaa. Varsinkin koneen varhaisvuosina tämä genre oli tuomittu epäonnistumaan, kuten tuolloin käsittelyssäni ollut 3D Speed Duel todisti – kyseessä tosin lienee surkein autopeliviritelmä johon kuunaan olen törmännyt, joten sikäli lienee hieman epäreilua laajentaa se määrittämään kokonaista lajityyppiä. Esimerkkinä saman idean onnistuneesta toteutuksesta käy Pitstop (Epyx, 1983), joka on julkaistu vuotta aiemmin kuin edellä mainittu kolmedeestään niin ylpeä räpellys, ja on todella toimiva ja pelattava yhä vieläkin.
Niin moni asia on tässä formulapelien varhaisessa klassikossa tehty oikein: auto liikkuu radalla kontrolleja totellen, eivätkä muut kilpailijatkaan kiidä kuin ohjukset ohi. Radan reunaan törmäämisestä ei seuraa välitön romuttuminen, ja mikä tärkeintä: tiehen on onnistuttu koodaamaan jotenkuten realistisen näköinen vaikutelma. Ei Pitstop nyt mitenkään huimaavaa kolmiulotteista horisonttiin katoavaa efektiä tarjoa, mutta osoittaa toisaalta sen, ettei sellaista tarvitakaan: taivaanranta puuttuu tyystin, ja hienoisesti edempänä kapeneva rata jatkuu ruudun yläreunaan asti. Ehkä se ei luo vaikutelmaa ympäröivästä todellisuudesta, mutta ainakin radan tapahtumat ovat ennakoitavissa, ja tie soljuu alla mukavasti.
Pitstopin iso omaperäinen idea on tietenkin otsikkoonkin päätynyt mahdollisuus varikkokäyntiin. Renkaita pitää huoltaa (niiden kulumistila näyttäytyy ajon aikana vaihtuvana värinä), täytyy tankata, joskus menee vähän peltiäkin ryttyyn. Kaikki varikkojannut ovat pelaajan ohjattavia, mikä toisaalta tarkoittaa, että muut odottavat kuuliaisesti vuoroaan kun yksi kaveri vaihtaa yhden renkaan kerrallaan, mutta samapa tuo, koska huoltojoukkoina toimiminen on ihan viihdyttävää sekin. Ja kenties peli antaa todellista tilannetta enemmän anteeksi ajankäytöllisesti: Äskeisessä testipelissäni kulutin melkein kolme minuuttia varikolla räpellellen ja voitin kisan silti.
Pitstop löytyi minulta kasettikopiona, ja päätyi aikoinaan pelattavaksi muutaman kerran. Ei tämä mitään suosikkejani ollut, eikä edes muutenkin vähän vieroksumani autopeligenren lemppareitani, mutta toisaalta pelistä on vaikea löytää moitittavaakaan. Ikäisekseen oikein kelpo tekele, joka tosin jäi sittemmin kuusnelos-legendaksi nousseen yhtäaikaisen kaksinpelin tarjonneen jatko-osansa varjoon. Sitä en kuitenkaan itse muista koskaan pelanneeni.
Run / Stop - Restore 