#137 – 3D Pinball

0 137 3D Pinball

Kyllähän minäkin olin aikanaan ihan myyty kun ensimmäisen kerran Wolfensteinia ja varsinkin Doomia pelasin, mutta näiden jälkeen jotenkin hiipui se kolmedeen viehätys. Sitä alkoi ihminen kaivata yksinkertaisempia iloja, helpommin hahmotettavaa pelimaailmaa, kertalaakista haltuun otettavaa näkymää. Mutta silloin kun teknologia oli vielä jossain määrin rajoittamassa pelien ominaisuuksia, kolmiulotteisuus tuntui siistiltä jutulta. Harvassahan tietenkin olivat ne pelit, joissa tuo vinkkeli kuusnelosella kunnolla toimi, mutta muutamia hienoja hetkiä sentään löytyi.

3D Pinball (Mastertronic, 1990) on yksi näistä. Tosin kolmas ulottuvuus on vain pieni lisämauste tässä muutenkin kerrassaan toimivassa flipperissä, mutta minkäpä sille voi, että tällä kertaa homma tosiaan tomii: pelialue on (kohtalaisen) realistisessa kulmassa ja pallon koko ja liikkeet muuttuvat etäisyyden myötä. Mikään tästä ei tietenkään merkitsisi mitään, ellei 3D Pinball olisi myös pirun toimiva flipperi, ja tämähän on. Ideana digitaalinen versio flipperistä on aina ollut minusta jotenkin hölmö, ja heti tämän tunnustaessani myönnän myös, että useampaakin on tullut ihan tolkuttomasti veivattua – ja vaikka Windows XP:n iki-ihana Space Cadet onkin eniten koskaan takomani digiflipperi, on kuusnelosaikojen ykkönen tämä Mastertronicin melko vähälle huomiolle jäänyt budjettijulkaisu.

Melkein harkitsin tälle ”Uguksen suosikki!”-mitaliakin, mutta jääköön nyt, vaikka Volfiedkin sellaisen vähän ehkä heppoisin perustein sai. Mutta kyllä tätä jumaliste tuli hakattua. Kaikki tarpeellinen on mukana eikä mitään turhaa: ääniefektit ovat realistiset ja mukavan fyysiset, highscoren kasvattaminen on haastavaa mutta addiktoivaa, ja aina sen viidennen pallon mentyä sukkana mailojen välistä ränniin (ei kai tarvitse erikseen sanoa että melkein turhautumiseen asti vaikeahan tämäkin oli) on ihan pakko vetäistä vielä yksi kierros. Hyvän ja toimivan pelin merkki jos mikä. En tiedä olisiko tämä iskenyt siihen minuun, joka ala-asteikäisenä fanitti ammuskelupelejä ja toimintapuzzleja. 3D Pinball on myöhäisaikojeni suosikki, jota tuli veivattua silloin kun Ultiman maailmassa kahlaamiseen ei aika riittänyt – joskus lukioikäisenä siis, ehkä jo silloin kun ensimmäinen PC-kone jo huoneen toisessa nurkassa houkutteli puoleensa. Niihin aikoihin yksinkertaisuus alkoi jo kovasti viehättää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s