#116 – Castle Dungeon

C 116 Castle dungeon

80-luvulla jokainen MikroBitin numero piti sisällään osaston ohjelmalistauksia, jotka koneelleen naputtelemalla sai näppärästi käyttöönsä milloin minkäkinlaisia ohjelmia. Itselleni nämä olivat tuttuja jo ennen kuusnelosaikaa; parikin peliä muistan Bitistä jo Salora Fellowille näpytelleeni. Oli se hidasta kuin mikä, ja lopputulokset luonnollisesti aina mitä ankeimpia. Kuusneloskaudella niin pelejä kuin satunnaisesti muitakin ohjelmia alkoi tulla ovista ja ikkunoista, joten omaa aikaansa ei tarvinnut enää uhrata näpyttelyyn, mutta paria kiinnostavanoloista peliä muistan silti Bitistä kokeilleeni. Kun ne tuntikausien uurastuksen jälkeen antoivat ruudulle vain virheilmoitusta, oli huumori koetuksella.

Amerikkalainen Commodore-koneisiin keskittynyt julkaisu Compute!’s Gazette julkaisi sekin ohjelmalistauksia, ilmeisesti keskimäärin pidempiä ja laadukkaampia kuin Bitti. Näitä on Gamebase64:ssä listattuna satoja, mutta ymmärrettävästä syystä niitä ei ole pahemmin meidän leveysasteillamme näkynyt. Paitsi Castle Dungeon (Compute! Publications, 1984), joka oli viattoman oloisena yhdellä kopiokasetillani siellä tavallisten kaupallisten julkaisujen joukossa. Silloin en tietenkään tiennyt mitään pelin taustasta, olipa vain yksi palanen kuusnelosen muinaishistoriaa.

Jotain kumman kiehtovaa Castle Dungeonissa kuitenkin oli. Muistan pelanneeni sitä enemmän kuin tällaista rupuista kaverilta kopioitua peliä keskimäärin. Pelaaja on yhden ASCII-merkin kokoinen hahmo ruudun täyttävässä sokkeloisessa luolassa, josta pitää löytää pommit ja varoa niin petoja kuin kuoppiakin. Jujuna on, että luolastosta näkee vain pienen itseä ympäröivän alueen kerrallaan. Ja siinä kaikki – mutta peli on yksinkertaisuudessaan toimiva, ja onpa mahdollista myös avaimia ja miekkoja löytämällä lisätä omaa selviytymismahdollisuuttaan. Ihan helppo ei annettu tehtävä kuitenkaan ole, koska luonnollisesti aikaraja raksuttaa, ja koska pelataan hyvin pienessä mittakaavassa, mahtuu yhdellekin ruudulle kiitettävän koukeroinen labyrintti, jonka peli kaiken lisäksi generoi joka kerta tyhjästä, joten samaa ei tarvitse tahkota.

Näppärä pikkupelihän tämä on, ja samaan ideaan ympäröivän maaston näkymisestä vain pelaajahahmon ympärillä törmäsi sittemmin useasti monenlaisissa peleissä. Tämä lienee varhaisin näkemäni aiheen toteutus.

2 comments

  1. Jani · 4 toukokuun, 2018

    Monta yritin, mutta yhtään niistä massiivisista naputeltavista en koskaan saanut toimimaan. Se nepan ohjekirjassa ollut C=-kuumailmapallosprite oli suurin saavutukseni, ja sekin vasta vuosien ja lukuisten ragequittien jälkeen.

    Tykkää

  2. ugus · 4 toukokuun, 2018

    Joo, eihän ne toimineet. En tiedä mikä ihme oli syynä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s