#113 – Gods And Heroes

G 113 Gods and heroes

Jatko-osaa pukkaa. Hercules on jäänyt legendoihin absurdin vaikeustasonsa vuoksi, ja pari vuotta myöhemmin Steve Bak pykäsi jatkoa jumaltaruilleen, tällä kertaa nimellä Gods And Heroes (Alpha Omega, 1986). Konsepti on sama: pelaaja viskataan ruutuun, jossa pitäisi selvittää tie jossakin nurkassa sijaitsevan esineen luokse. Pääsääntöisesti tämä ei onnistu, koska lattia muuttuu tuleksi, tasoja sekä katoilee että ilmestyy tyhjästä ilman varoitusta, vihollisten yli on tehtävä mikrosekunnin tarkkoja loikkia ja kaiken kaikkiaan henkiriepu on koko ajan lähdössä niin miljoonalla eri tavalla, että kun se vielä Herculeksessa meni huumorin piikkiin, nyt alkaa olla hermo koetuksella.

On jatko-osassa sentään huomattavasti parempi grafiikka. Spritet ovat Herculeksen palikkahahmoihin verrattuna oikein nättejä, vaikkei varsinaisia taustoja ole vieläkään. Äänimaailmakin on monipuolisempi, joskin se surumielisesti jolkottava musiikki on syytä kääntää pois päältä ja nopeasti; se tuhoaa mielenterveyden alle parissa minuutissa. Ehkä merkillepantavimpana innovaationa verrattuna edeltäjään on tällä kertaa mahdollisuus valita pelin (ilmeisesti) kaikista 50 ruudusta se jota pelaa. Herculeshan heitti pelaajan satunnaisesti milloin millekin tasolle, missä oli toisaalta oma viehätyksensä siinäkin. Tässä joko juuttuu tahkoamaan samaa kenttää loputtomasti tai sitten antaa periksi ja kelaa kaikki läpi – paitsi etten usko kenenkään hermojen riittävän siihen. Gods And Heroes on ihan edeltäjänsä veroisesti brutaali tasoloikka, jossa ainoa mahdollisuus menestyä on yritys ja erehdys. Kun tietää missä kohdissa ruutua hahmo yhtäkkiä kuolee, on ruudusta lopulta mahdollista selvitä. Ei niin hauskaa. Ja ehkä johtuen rahtusen Herculesta hitaammasta temmosta, tämä ei minua edeltäjänsä tavoin viehättänytkään, vaikka sain molemmat pelit samaan aikaan, samalla disketilläkin muistaakseni olivat.

Hatunnosto herra Bakille siitä, että uskoi konseptiinsa jatko-osankin verran. Kenties hän tosiaan kuvitteli että jotain tällaista kansa haluaa pelata. Tai no, tekaisihan hän näiden kahden välissä Lands of Havocin. Ihme äijä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s