#28 – Demons of Topaz

D 028 Demons of topaz

Sattuma meitä ohjaa, ja sattuma on sekin, että tämä mitäänsanomaton ja kenenkään muistamaton peli on ensimmäinen jolle myönnän arvokkaan ”Uguksen suosikki!”-mitalin. Kyseessä on nimittäin järjestyksessä toinen koskaan pelaamani kuusnelospeli. Se ensimmäinen, kuten jo olen maininnut, oli Daley Thompson’s Decathlon. Ja syy siihen että Demons of Topaz (Firebird, 1984) on numero kaksi, on yksinkertaisesti siinä, että nämä olivat ne kaksi peliä jotka kaverillani oli kun hän ensimmäisenä minun lähipiiristäni sai kuusnelosen. Ja koska urheilupeli ei ensivaikuttavuudestaan huolimatta tarjonnut kovin kestävää viihdettä, oli tämä obskuuri tasokiipeily se mihin keskityttiin.

Ja niin vain tämä hedelmälliseen maaperään uponnut pelidesign johti siihen, että tällaisesta tasoja, tikapuita, liukuhihnoja ja portaita sisältäneestä surrealistisesta maailmasta tuli minulle jonkinlainen oletusarvoinen peruspeli. Jäin käsitykseen, että tämä tässä on nyt Commodore 64:n peli. Tällaisia ne ovat. Ja jotenkin, vielä vuosien päästäkin, kun vastaavien tekeleiden aika oli jo auttamatta takanapäin… Minä koin tuttua paluuta niiden kaikkein autenttisimpien perusasioiden ääreen kun jotain tällaista kohtasin.

Nykyisten mobiilipelien hektisen nopeaan maailmaan tottuneelle Demons of Topaz (alaotsikoltaan Ozzy versus the Universe, part one – mutta kakkososaa ei koskaan näkynyt) on piinallisen hidastempoinen teos. Jo pelin alku kestää. Ozzyn (tai Ozzy Versuksen, kuten me hänen nimekseen tuolloin tulkitsimme) ufomallinen avaruusalus laskeutuu tuntemattoman planeetan pinnalle hiljalleen vähän Tardis-henkisen ääniefektin saattelemana. Ja kun sieltä päästään ulos, on vastassa lähinnä autius. Tasoja, tikapuita ja muuta on kyllä joilla kulkea, ja verkkaiseen tahtiin Ozzy saa pitkälle tepastellakin ennen kuin planeetan asukkeja alkaa tulla vastaan. Mutta tuleepa heitä sitten: piruja hiilihankoineen, käveleviä kattiloita, kaloja ja pallon päällä pyöriviä hiiriä, muiden muassa.

Pelin tarkoituksena on etsiä topaaseja ja kuljettaa niitä polttoaineeksi alukselle. Näitä jalokiviä löytääkseen on mentävä maan alle, missä Ozzy riisuu avaruuspukunsa, ja missä pelin varsinainen alue on – ruutukaupalla absurdia kiipeilytilaa koluttavaksi. Ja silti sielläkin, vaikka väkeä on enemmän ja joka suunnalla jokin hihna tai linjasto rullailee, päällekäyvin tunnelma on rauhallisuus. Ääniä on äärimmäisen vähän – Ozzy vaeltaa lähinnä haudanhiljaisuudessa, askeltaa pitkiä suoria kaikessa rauhassa. Silloin tällöin joku harvoista kulkijoista räjähtää omituisimmalla ääniefektillä jonka olen kuullut. Ozzy itse ei kuollessaankaan ole kovin vauhdikas, hän vain murenee hitaasti atomeiksi. Mutta muita kulkijoita vastaan on siis yksi ase: bumerangi. Sen voi heittää liikkeelle, ja ennen kuin voi ampua uudestaan, on sen paluuta odotettava. Bumerangia voi myös käyttää Ozzyn ilmalentojen ohjailuun käyttämällä sen paluuimpaktin tuottamaa työntövoimaa joko hyppyjen pidentämiseen tai pudotessa kielekkeiden alle ajautumiseen. Nerokasta!

Ja voi sitä onnea kun ensimmäinen topaasi löytyy. Se toimii myös checkpointtina, jonka jälkeen kuolema ei enää viskaa takaisin alukselle. Matka syvemmälle hiljaisiin kammioihin voi jatkua, mutta kovin pitkälle en muista koskaan päässeeni. Ehkä aika ei tähän hitaaseen kiiruhtamiseen riittänyt.

Silti Demons of Topaz on mitä rakkain peli minulle edelleen. Sen muutamat toisistaan etäiset ääniefektit, sen kerrassaan keinotekoinen mutta juuri sen vuoksi niin autenttisen alieeninen maailma, sen ilmeettömyydessäänkin sympaattinen päähenkilö. Mikään hittituote peli ei ole. Ei varmaan ole kymmentä ihmistä maailmassa jotka tätä lämmöllä muistelevat. Mutta kai yksikin riittää. Koen tärkeäksi ettei Ozzy koskaan unohdu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s